Mitä voimme tehdä, jottei kukaan katoaisi palveluviidakkoon?
|
”Palvelujärjestelmällä voidaan tahattomasti ylläpitää tai lisätä hyvinvointi- ja terveyseroja, jos järjestelmässä ei huomioida erilaisia tarpeita. Kaikille tarjolla olevat universaalit palvelut eivät välttämättä riitä, vaan tarvitaan myös kohdennettuja palveluja ja toimia.” (thl.fi)
Palveluihin hakeutumista ja avun hankkimista voivat vaikeuttaa useat seikat:
- Taloudellinen saavutettavuus:
asiakasmaksut tai matkakulut voivat olla kynnyksenä hoitoon hakeutumiselle - Tiedollinen saavutettavuus:
koulutustaso, tietotekniikan käyttömahdollisuudet ja käyttötaidot - Fyysinen saavutettavuus:
suuria alueellisia ja alueiden sisäisiä eroja - Asenteellinen saavutettavuus:
”Ihmiset voivat kohdata kynnyksiä ja esteitä palvelujen käytössä,
eivätkä he ehkä luota avun saamiseen.
Joskus ammattilaisilla voi vastaavasti olla asenteellisia esteitä ymmärtää ihmisten tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia terveydestään
tai hoitaa moniongelmaisia ja hankalia potilaita yhteistyössä esimerkiksi sosiaalitoimen kanssa.” (thl.fi)
Lisää tutkimustietoa aiheesta:
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/palvelujarjestelma
Satu Pietilä (yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä, SH (YAMK), ratkaisukeskeinen terapeutti) on osana palvelumuotoilun opintojaan haastatellut monipuolisesti eri toimijoita Turun seudulla, jotka työskentelevät pitkäaikaistyöttömien mielenterveys- tai päihdeasiakkaiden kanssa, sekä myös palveluita käyttäviä asiakkaita.
Haastatteluiden tuloksissa on nähtävissä, että sekä ammattilaiset että asiakkaat ovat tunnistaneet samankaltaisia ongelmia palvelujärjestelmässä toimimisessa.
Ammattilaisten näkökulma:
- Palvelut ovat pirstaleisia
- Ammattilaiset eivät tunne toistensa työtä ja organisaatioita, minkä takia tehdään päällekkäistä työtä.
- Palveluihin ei päästä oikea-aikaisesti
- Asiakkaiden sitouttaminen on haastavaa
- Digiasiointi ei onnistu kaikilta
- Arjenhallintaan liittyvä kuntoutus ei tarpeeksi pitkäaikaista
Asiakkaiden näkökulma:
- Asiakkaat kokevat, etteivät tiedä mitä palveluita on ja miten niitä voi saada.
- Palveluiden tavoitettavuus vaikeaa: lyhyet puhelinajat
- Hoitoon pääsyn vaikeus
- Digiasioinnin vaikeus
- Tiedon saannin ja kulkemisen vaikeus/kalleus
- Omien voimavarojen puute, jotta jaksaisi etsiä palveluita ja pysyä niissä.
Yhteenvetona: Sekä asiakkaat että ammattilaiset kaipaavat:
selkeämpiä palveluita, tietoa muista toimijoista ja matalan kynnyksen yhteydenottomahdollisuutta.
Mitä voimme tehdä, jottei kukaan katoaisi palveluviidakkoon?
Tällä hetkellä matalan kynnyksen palveluohjausta on saatavilla hyvin lapsiperheille, nuorille ja ikääntyneille, mutta työikäiset putoavat helposti palveluiden ulkopuolelle.
Ei voida olettaa, että he löytävät keskitettyihin palvelupisteisiin esim. kaupunkien keskustoihin. Matalan kynnyksen palveluohjaus tulee viedä sinne, missä ihmiset käyvät.
Myös Apurin arjessa palvelujärjestelmän ongelmat ovat tulleet selvästi näkyville. Suurin ongelma on eri organisaatioiden välisen yhteistyön puuttuminen.
TARVITAAN:
parempaa palveluiden koordinointia ja rinnalla kulkevia ammattilaisia, jotka auttavat palveluviidakkoon kadonneet takaisin oman arkensa hallitsijoiksi.
|
